Kolin onnistuneen kisaviikonlopun jälkeen oli aika suunnata katseet Rukan DBC-klinikka loppukilpailuihin. Rukalle mukaan lähtivät Atte, Juuso, Anni ja Ville sekä suuri joukko kisaturisteja Ellivuoren sekä Tampereen suunnalta, mukana myös karvainen maskotti! Matka taittui mukavasti, eikä Villenkään tarvinnut ajella koko matkaa, vaan aikaa jäi uudella "lelulla" pelailemiseen ja surffailemiseen. Perillä oltiin poikkeukselliseti hyvissä ajoin ja asetuttiin mökkiin asumaan eli levitettiin tavarat ympäri ämpäri lattioita. Kenellekään ei jäänyt enää epäselväksi ketkä mökissä majoittuvat.
Torstaina nukuttiin pidempään ja päivemmällä tutustuttiin tuleviin kisamaisemiin ja tehtiin ensi vuoden välinetestausta, jonka tulokset osoittautuivat ennakkoarveluista poikkeaviksi. Myös Redsterit tuli koeajettua. Illalla jj-kokous ja keskittyminen perjantain puikkaan.
Perjantaina ratkottiin pujottelun mitalien kohatalot. Päivä ei ollut aivan onnistunut, sillä Juusolle tapahtui radan yläosassa kyseenalainen virhe, josta tuloksena hylky. Anni ja Atte selvisivät toiselle kierrokselle, mutta hissin pysähtymisen takia Atte myöhästyi toisesta startistaan. Anni sentäs ehti starttiinsa. Myöhemmin jj-kokouksessa tuli selväksi, että Aten olisi pitänyt saada laskea, koska myöhästyminen johtui Atesta riippumattomasta syystä. Kilpailun johtava elin oli kovasti pahoillaan, mutta tekemätöntä on vaikea saada tekemättömäksi. Jaana erityisesti oli pahoillaan tapahtuneesta. Jos laskut ei menny aivan pelikirjan mukaan oli järjestäjilläkin pelikirja pahasti sekaisin. Kilpailu myöhästyi parikolme tuntia ajanottolaitteiden lahottua. Äänentoistossa myös pienehköjä ongelmia. Illalla Juusolle nousi vielä kuume. Kymmenen jälkeen vielä suksien laitto jj-kokouksesta saadun tiedon perusteella ja eikun nukkumaan.
Lauantaina aamu alkoi auringon noustessa ja ennen kahdeksaa oltiin jo rinteessä valmiina. Karsintaradan katselun piti alkaa 8.20, mutta rata ei ollut siinä vaiheessa aivan valmis ja vapaaaehtoiset valmentajat pääsivät liputtamistalkoisiin. Kello oli vartti vaille ysin luokkaa kun radankatselu saatiin käyntiin. Sen jälkeen karsintalaskutkin saatiin aikanaan alkuun. Rata oli lyhyt ja virheisiin ei ollut varaa. Atte valitettavasti ei selvinnyt 12 joukkoon :/ Kun karsinnat oli käyty alkoi itse kilpailun alku olla käsillä. Radankatselun jälkeen siirryttiin lähtöpaikalle patsastelemaan tilanteen kulkua. Numerot sai vasta kun pääsi starttialueelle verkkojen sisäpuolelle. Siinä odoteltiin sitten koko ajan käsi napilla. Lähtö tapahtui vähän crossi porttia muistuttavasta sähköisestä rautakarsinasta, johon ei saanut koskea. Lumisade yltyi mukavasti kilpailun edetessä. Portit hajosivat ensimmäisen karsintakierroksen jälkeen ja paikallinen sähköexpertti yritti parhaansa yltyvässä lumisateessa sauvoja ja suksen kantoja väistelllen. Kilpailuja jatkettiin äänikomennoin. Päivä venyi pitkäksi ja Annin karsiutuessa toisella karsintakierroksella kello oli jo 17.00 finaaleihin edenneillä laskijoilla päivä venähti hurjan pitkäksi. Iltagaalaan menevät joutuivat varmasti tekemään kompromisseja hiuskuontaloidensa kanssa. Juuso esitti lupaavia tervehtymisnen merkkejä.
Sunnuntaina suurpuikkaa. Sunnuntai alkoi hyvissä tunnelmissa, Juuso oli tervehtymään päin ja sai starttiluvan seuraa ylemmältä taholta. Rinne oli hyvässä kunnossa ja rinteeseen oli saatu tehtyä samaan aikaan kaksi rataa. Tutustumisen jälkeen 13-sarja starttasi ensin tytöt edellä ja pojat perässä. Jonka perään viistoista sarja samassa järjestyksessä. Aluksi ajanotossa oli joitakin ongelmia ja startti oli useampaankin otteeseen poikki. Päivä oli tosi hieno, ja kaikki vaikutti hyvältä. Alppihiihto näytti taas kerran, että pienikin virhe voi olla liikaa. Ensin Anni: jalat yhteen ja kylelleen, komia hylkeen liuku mahallaan. Seuraavaksi Atte: kaatui jyrkällä. Juuso piti pientä toivonliekkiä yllä selviytymällä toiselle kierrokselle. Tokalla Juuso veti hienolla tyylillä, mutta kun tässä lajissa vain aika ratkaisee. Käsi keppiin kiinni, 360 astetta ilmassa ja samalla suksi irti. Luovuttaan ei olla tultu ja Juuso laski yhellä suksella aplodien saattelemana maaliin. Päivä oli hieno ja aikataulutetun kisaviikonlopun jälkeen oli mukava vaihtaa topparit päälle ja heittää temput jalkaan ja laskee vapareita. Kokemusta saatiin taas roppakaupalla.
Pyhä
Väki vähenee vähenemistään. Pyhälle mukaan vain Tipu ja Anni. Huollosta vastaavat Annin äidin vanhemmat. Keskiviikkona vaihtelevassa säässä ajeltiin Pyhälle. Rinne käytiin katsomassa siihen asti mitä sumun ja lumisateen seasta nähtiin. Torstaina superitreenit. Super geehen kuuluuvat vauhti ja vaaralliset itseaiheutetut tilanteet. Torstaina asian todenperäisyydestä saatiin taas näyte. Ambulanssi joutui toimittamaan kaksi laskijaa jatkohoitoon. Onneksi useimmat selvisivät kaatumisesta säikähdyksellä ja mustelmilla. Sää suosi kilpailuja loistavasti, sillä rinne oli loistavssa kunnossa ja aurinko helli kilpailijoita, järjestäjiä, valmentajia ja huoltajia pilvettömältä taivaalta. Kunnon pesukarhut siis tulossa : )
Tänään itse superikisa. Tutustuminen alkaa 11.30 JIHAA!
-pesukarhut pyhältä-
torstai 29. maaliskuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti