Kauden 12-13 tykitys alkaa

Tähän heti alkuun suuren kinkun kokoiset pahoittelut siitä, että kausi 12-13 on jo kovalla temmolla käynnissä täällä etelässäkin, mutta blogimme kauden avausteksti on vasta tässä. Viime keväänä kauden päätyttyä ja lumien sulettua oltiin todellakin todellisessa vedenjakajakohdassa. Kaksi laskijaa vaihtoi seuraa ja meitä mustia oli jäljellä enää kolme. Ei tarvinnut suurtakaan aivokapasiteettia ymmärtääkseen, ettei tulevan talven leiritys- ja kisarulettia ollut mitään järkeä pyörittää enään vain oman seuran voimin. Valmennusjohto ja rahoittajat istuivat yhteisen pöydän ääreen. Tätä ennen kaksi laskijaa oli hakenut Tahkon Alppikoulun alaiseen Tazza teamiin, johon heidät oli myös valittu. Anni ja Juuso hakivat ensilumen kontaktit Tazzan kanssa Saksasta hallista ja Mölltalista jäätiköltä. Atte lyöttäytyi porilaisten asiaatuntevaan ja tunnetusti myös tuloksekkaaseen valmennusrinkiin marras-joulukuussa leirien ajaksi. Porilaisten koutsien joukossa asiantuntemustaan ja omia kokemuksiaan jakaa myös Mika Marila vanha maailman cup-tason alppinisti. Kauden kilpailuja jaettiin myös huoltajien kesken, ettei molempien vanhempien tarvitsisi koluta jokaikistä kisaviikonloppua läpi. Lumituntumaa oli saatu paljon enemmän mitä ikinä ennen ensimmäisiä kilpailuja. Ensimmäinen Audi Junior Tourin osakilpailu järjestetiin Rovaniemellä, jossa nähtiin kahden hengen edustus Ellivuoresta. Atte jäi viimeistelemään kauden kuntoa Ellivuoreen, mitä olisi ehkä kannattanut Annin ja Juusonkin harkita. Tottorakassa oli edellisenä viikonloppuna järjestetty FIS-puikka mitä ennen rinne oli jäädytetty. Jäädyttäminen oli onnisyunut hieman turhankin hyvin, koska viikko FIS-kisojen jälkeenkin rinteen yläosa oli vielä täydessä ankkajäässä. Viikonlopun aikaisista ulosajoista 90 % tapahtui neljän ensimmäisen kepin aikana. Melkoinen saavutus oli päästä viikonlopun aikana enemmän kuin 20 porttia saatikka yksi ehjä lasku. Kisakunto ei ollut vielä aivan kohdillaan ja tuloksena joko DNF tai DSQ. Jotakin positiivista hakiessaan voi vain todeta sen, etteivät tulokset ole ihan yhtä tylsää luettavaa. On kiva kertoilla että ekassa kisassa kaaduin ja toisessa tamppasin väärin. Jos Rovaniemellä päivään heijastuivat synkät pilvet niin Etelä-Suomen päässä tarkalleen ottaen Nokialla oli ilo ja onni ylimmillään. Seuran päävalmentaja oli marssinut muutaman vuoden harkinnan ja kihlojen jälkeen avovaimonsa kanssa avioliiton satamaan historiallisena päivänä 12.12.12. Sitä ei kukaan tiedä tapahtuiko vihkiminen Sorvan kylän kappelissa ja ehtikö kappelin piru Luttinen itse toimittamaan vihkimisen. Itse hääjuhlaa vietettiin lauantaina. Rovaniemen pettymyksen jälkeen oli ihanaa tulla kotiin ja päästä omaan rakkaaseen kotirinteeseen korkkaamaan kausi. Nyt joululomalla, kun syyslukukaudesta on selvitty kohtalaisin arvosanoin on hyvää aikaa hioa lasku aivan timanttiin, sillä heti loppiaisen jälkeisenä viikonloppuna Suomen alppisirkuksen nuoret hurjat kokoontuvat Leville. Tunnetusti haastavassa Levi Blackissä kilpaillaan Audi-pisteistä suurpuikan merkeissä. Siitä osa suuntaa suoraan Ylläkselle vauhtilajien pariin. Ylläksellä treenataan viikko ja sitten ratkotaan vauhtilajien Suomen mestarit. Ylläksellä siis tykitetään! ”JIHAAAAA!!!”

Mustien puolesta

Anni